PROGRAMI
KVÄÄNIT PYKKÄÄVÄT NORJAArakenuskivinä kulttuuri ja elinkeinoelämä
PROGRAM PÅ NORSKTIISTAI 27. OKTOOPERIKUUTA – TAITHEELINEN ILTAINEN
Musikaalinen aukaisu
Ragnhild Furebotten, Kvääniteatterin johtokunnan johttaaja
Tervettulemaa
Hilde Nyvoll, Raisin komuunin pormestari
Kväänin taije Tottuuen- ja sovinonkommisuunin jälkhiin
Kvääniteatteri – teatteri ilman ommaa huonetta
Hyvistä aikomuksista sitovhaan yhtheistyöhön
Teatteri sovinnon rakkeentajana
10:30 PAUSI, 15 min
Paneeli: Kansaliset institusuunit ja kväänin taito
11.30 PÄIVÄRUOKA
Enämpi ko sponsorointi
Demokraattinen rahotus – eliitin kulttuuri?
13.50 PAUSI, 5 min
Paneeli: Elinkeinoelämä ja kulttuuri - Taito tarvittee rahhaa. Tavitteeko raha taittoo?
Kulttuuri vahvoitten samfynnitten motorinna pohjaisessa
NATO rakentaa puolustusta. Kuka pykkää yhtheisyyttä?
15.35 PAUSI, 5 min
16.40 Tutustumiset ja pikkuruuat
18.30 Hyvvää kotimatkaa
Paikka: Kruunupuoin laavo, Rässikäinen
Aika: 20.00
Likiruokkaa, hyvvii keskustelluu ja taitheelista inspirasuunii.
Kväänitten perinemusiikkii ja teatterimonoloogii.
KESKIVIIKKO 28. OKTOOPERIKUUTA – KONFERANSI
Paikka: Haltiin kulttuuriseeni, Storslett
Aika: 09.00-18.30
Juonttaaja: Inger Birkelund, Kvääniteatterin tirehtööri
Musikaalinen aukaisu
Ragnhild Furebotten, Kvääniteatterin johtokunnan johttaaja
Tervettulemaa
Hilde Nyvoll, Raisin komuunin pormestari
Introduksuuni: Kväänit rakkeentava Norjaa – kunka kväänin taije, kulttuuri ja elinkeinoelämä saattava myötävaikuttaa tulleevaisuuen pohjaista?
OSA 1: KULTTUURI JA UUISTAMINEN - KVÄÄNITEATTERIMALLI - MITÄ SE MERKITTEE?
Kväänin taije Tottuuen- ja sovinonkommisuunin jälkhiin
Guri Langmyr Iochev, Kulttuuridirektoraatti
Isotinka oon pyytäny kansalisia institusuuniita tekemhään enämpi yhtheistyötä kväänin,
saamelaisten ja mettäsuomalaisten miljöitten kans. Mitä se meinaa käytänössä?
Ja mitä tarvithaan siihen, ette poliittiset päätökset toela päättyy uushiin yhtheistöihin,
paremphaan näkkyvyyheen ja siihen, ette saama enämpi taijetta?
saamelaisten ja mettäsuomalaisten miljöitten kans. Mitä se meinaa käytänössä?
Ja mitä tarvithaan siihen, ette poliittiset päätökset toela päättyy uushiin yhtheistöihin,
paremphaan näkkyvyyheen ja siihen, ette saama enämpi taijetta?
Kvääniteatteri – teatteri ilman ommaa huonetta
Frank Jørstad, Kvääniteatterin teatteripäälikkö
Kvääniteatteri oon valinu nomaadisen mallin: ei ommaa näyttämöö, mutta monta seeniä ja yhtheistyökumppania. Yhessä taitheiliijoitten kans, kulttuurihuoneitten kans ja kansalisten institusuunitten kans teatteri luo seenitaijetta. Seenitaitoa joka kierttää
regionaalisesti, kansalisesti ja kansoinvälisesti. Mitä met olema oppinheet – ja saattaako yhtheistyö itte olla malli, jonka avula rakenemma vahvemppaa kväänin taijekenttää?
regionaalisesti, kansalisesti ja kansoinvälisesti. Mitä met olema oppinheet – ja saattaako yhtheistyö itte olla malli, jonka avula rakenemma vahvemppaa kväänin taijekenttää?
Hyvistä aikomuksista sitovhaan yhtheistyöhön
Lars Kirksæther, Trøndelag teatterin tirehtööri
Poliittiset päätökset käskee meät tekemhään yhtheistyötä. Kvääniteatteri ja
Trøndelag Teater freistaava muuttaat sanat teoksi. Net laittaava sitoavan
sopimuksen kompetansin, palvelusten ja resurssiin jakamisesta.
Teatteri sovinnon rakkeentajana
Wenche Torrisen, Nord universiteetin tutkija
Mitä tapattuu, ko haastaavat muistelukset siirtyy raporteista ja poliittisista päätöksistä teatteriseenile? Saattaako teatteri auttaat meitä ymmärtämhään norjalaistamista, identiteettiä ja sovintoa uusila tavoila? Saattaako se aukasta keskustelua, jota muuten oon vaikkee saaha aikhaan? Ja minkä roolin saapi Kvääniteatteri ko se itte oon myötä sovintotyössä?
10:30 PAUSI, 15 min
Paneeli: Kansaliset institusuunit ja kväänin taito
vettääjä: Merete Jørstad
Kunka kansaliset kulttuuri-institusuunit saattava myötävaikuttaat kväänin kynstin kehittämistä?
Paneeli pohtii asiaa saalin kans.
Kirjan lanseeraus: «Näkymätön kansa»
Frank Jørstad, Kvääniteatterin teatteripäälikkö
11.30 PÄIVÄRUOKA
OSA 2: KULTTUURI JA ELINKEINOELÄMÄ - KYNSTI IS QUEEN JA CASH IS KING
Kynsti is queen ja cash is king
Nils Gaup, filmintekkiijä
Hyvä muistelus oon yks asia. Aivan toinen oon rahoitus, valmistaminen ja mailmale levittäminen. Nils Gaup porisee meile taitheen ja rahan, identiteetin ja markkinoitten sekä pohjaisen ja muun mailman kohtaamisesta. Mitä tarvithaan siihen, ette meän tarinat tavoittavat mailman ja saavat merkitysken ulkopuolela? Ja mikä lopulta päättäät - taitheeliset visuunit eli rahat?
Enämpi ko sponsorointi
TBA
Kunka kulttuurielämä ja elinkeinoelämä saattavat kehittäät taitokenttää yhessä? Mitä elinkeinoelämä tuopi myötä ja mitä taije anttaa takaisin?
Rahat etsivät ideoita
TBA
Kunka rahastot, niin ko esim. Troms Holding, saavat taitheen, kulttuurin ja elinkeinoelämän satsaamhaan yhessä? Ja kunka rahotus saattaa synnyttäät uusia iteoita, yhtheistöitä ja arvonluomista pohjaisessa?
Demokraattinen rahotus – eliitin kulttuuri?
Jørn Ljunggren, Promethevs
Taije, jokka oon saanu viralista kurttoo, häätyis olla kaikile hyväksi. Mutta kuka päättäät mikä oon arvokasta taitoa ja mikä ei? Kuka saapi rahat ja maholisuuen luoa jotaki? Kuka pääsee kokemhaan kynstia ja näkemhään siinä itteensä? Ja, kuka vielä vailuu?
13.50 PAUSI, 5 min
Paneeli: Elinkeinoelämä ja kulttuuri - Taito tarvittee rahhaa. Tavitteeko raha taittoo?
Vettääjä: Merete Jørstad
Mitä taijekenttä ja elämänkeinoelämä saattavat tehhä yhessä, sponsoroimisen lisäksi? Missä net oon sammaa mieltä, ja missä eri mieltä? Ja kuka muu, joka nyt vailuu, häätyis olla myötä keskustelussa?
Paneeli pohtii kans asiaa saalin kans.
14.25 PAUSI, 20 min
OSA 3: KULTTUURIN ROOLI YHTHEISKUNNAN KEHITYKSESSÄ JA VALMHIUESSA – POHJAISEN IDEAYLIVOIMA
Kulttuuri vahvoitten samfynnitten motorinna pohjaisessa
Gøril Johansen, ProTromsø
Mikä merkitys kulttuurila, identiteetilä ja yhtheenkuuluuvuuela oon rekiuunin vetovoimale ja eistysvoimale? Saattaako pohjaisen moninaisuus olla meän suurin vahvuus, meän ideaylivoima – ja anttaa meile etumatka,
ko pykkäämä tulleevaisuuen yhtheiskuntaa?
ko pykkäämä tulleevaisuuen yhtheiskuntaa?
Enämpi ko hermetikkiä ja aggregaatia
Bård Kleppe, Telemarksforskning tutkija
Valmhius saattaa meinata muutaki ko ruokapuotia, sähköö ja militäärinen voima. Se koskee kans sitä, keitä met olema, mihin met kuuluma, mitä tarinoita met muistelemma – ja mikä tekkee yhtheiskunnasta semmosen,ette sitä kannaattaa puolustaat.
NATO rakentaa puolustusta. Kuka pykkää yhtheisyyttä?
Kajsa Ravin, tidl. generaldirektør for Statens kulturråd i Sverige
Suomi, Ruotti ja Norja tiivistävät yhtheistyötä pohjaisessa. Puolustusvoima rakkentaa militäärisiä alliansia. Mutta kuka pykkää luottamusta, ymmärrystä ja yhtheisyyttä? Mikä rooli taitheela ja kulttuurila saattaa olla uuessa pohjaismaisessa yhtheistyössä?
15.35 PAUSI, 5 min
Paneeli: Pohjaisen kehittäminen – Kuka pykkää huomisen pohjolaa?
Vettääjä: Merete Jørstad
Taije, kulttuuri, elämänkeinoelämä, politikki ja valmheus kaikki vaikuttavat maakunnan tulleevaisuutheen. Kuka päättää, mihinkäsin met menemä? Ja kunka met saatama käyttäät pohjaisen ihmisitten tietoja ja ajatuksia tulevaisuuen pykkäämisheen? Paneeli pohtii asiaa saalin kans.
Noniin! Se oli konferansi. Mitä nyt?
Frank Jørstad, Kvääniteatterin teatteripäälikkö
Mitä olema kuulheet? Mitä olema oppinheet? Mitä tehemä etheenkäsin?
Mitä saatama tehhä yhessä, jota emmä pysty tehhä yksin?
16.40 Tutustumiset ja pikkuruuat
18.00 Tanssiesitys, Ragnhild Furebotten ja Kartellet
18.30 Hyvvää kotimatkaa
Konferansi järjestävät Kvääniteatteri yhessä Haltiin kväänisentterin, Naavuonon kielikeskuksen ja Alattion kväänin kielikeskuksen kanssa. Ilman rahalista tuetta Tromssan fylkinkomuunilta ja Kulttuuridirektoraatilta konferansi ei olis maholista.
Kiitos paljon!
Kiitos paljon!
