← Tilbake
Bilde av Hila Lisa Huru
Foto: Tiia Grøn

Hilja Lisa Huru

Interimsstyret

Hilja Lisa Huru oli Norske kveners forbund – Ruijan kvääniliiton johtaja vuosina 2014-2020. Hän oon Pasviikasta Etelä-Varenkista, ja hänen juuret oon Kallojoessa. Huru itte sannoo, ette kokemus siitä, ette kväänin kieli katosi arkipäivän kielenä kväänin kylistä Varankissa, oli se, joka ensinä sai hänen innostumhaan kväänistä. 

«Puhuttu kväänin kieli oon täysin näkymätön nykypäivän yhtheiskunnassa. Kvääniteatterista tulee areena, jossa meän kaunis kieli voi loistaa. Sekä net meistä, jokka tietävät vähän tai ei mithään, ette net meistä, jotka oon oppinheet kväänin kieltä lapsena, voi nauttia kielestä samassa ko meän muisteluksia välitethaan kaikile ikäluokile ja antaavat laajemalle pyblikymile erikoisia kokemuksia ja syvempiä oivaluksia. Kvääniteatteri perustuu tradisjunaalisheen kväänin tarinankerronthaan, ja tahtoo nostaa ja kehittää uuenaikhaista kväänin teatterikynstiä etheenpäin. Sillä laila teatteri vahvistaa ja nostaa kväänikansan kieltä, kylttyyriä ja histooriaa sekä yksilön identiteettiä ja kuulumista.»

Hilja Lisa Huru var leder i Norske kveners forbund – Ruijan kväänilitto i perioden 2014–2020. Hun er opprinnelig fra Pasvik i Sør-Varanger, og har røtter i Skallelv. Hilja sier selv at opplevelsen av at kvensk forsvant som dagligspråk fra de kvenske bygdene i Varanger var det som først og fremst fikk henne til å engasjere seg for det kvenske.

«Det muntlige kvenske språket er helt usynlig i dagens samfunn. Kvääniteatteri vil være en arena hvor vårt vakre språk kan få skinne. Både de av oss som kan lite eller ingenting, og de av oss som har lært kvensk som barn, skal kunne få nyte språket samtidig som våre historier vil formidles til alle aldersgrupper og gir et bredere publikum unike opplevelser og dypere innsikt. Kvääniteatteri bygger på tradisjonell kvensk historiefortelling og vil løfte og videreutvikle moderne kvensk teaterkunst. Slik vil teateret styrke og løfte det kvenske folkets språk, kultur og historie og den enkeltes identitet og tilhørighet.»